Kun arki kuormittaa
TUKEA ARKEEN
Adhd, autismikirjo ja muut neurokirjon piirteet nuoren ja aikuisen arjessa
Jokainen on oma yksilöllinen itsensä ominaisuuksineen, taitoineen ja piirteineen. Mikä tahansa ominaisuus voi näyttäytyä yhdessä tilanteessa vahvuutena ja toisessa haasteena.
ADHD, autismikirjo tai muut neurokirjon piirteet vaikuttavat ihmisen toimintaan ja kokemuksiin monin eri tavoin. Vaikutukset näkyvät yksilöllisesti riippuen esimerkiksi ympäristöstä, elämäntilanteesta, omista vahvuuksista sekä aiemmista kokemuksista.
Neurokirjon piirteet voivat näkyä nuoren tai aikuisen arjessa esimerkiksi opiskelussa, työelämässä, ihmissuhteissa, palautumisessa tai arjen hallinnassa. Keskittymisessä, toiminnan suunnittelussa, tehtävien aloittamisessa, rutiinien ylläpitämisessä, tunnesäätelyssä tai sosiaalisissa tilanteissa voi olla haasteita. Aistien herkkyys tai vaikeus aistia esimerkiksi oman kehon viestejä voivat vaikuttaa toimintakykyyn.
Samat ominaisuudet voivat tuoda arkeen myös paljon hyvää, kuten taitoa hyperfokusoida ja tehdä asioita erittäin tehokkaasti, kun motivaatio tekemiseen tulee itsestä. Aistien ja hermoston herkkyys sekä tarkkaavuuden säätelyn erilaisuus voi tuoda mukanaan valmiuksia aistia ja havaita ympäristöstä asioita, joita muut eivät huomaa. Kun aivot havainnoivat herkästi ”kaiken” sekä ulkoisesta ympäristöstä että omista ajatuksista tulevan, ja tarkkaavuuden alle päätyvää on keskimääräistä vaikeampi suodattaa, riski kuormittumiseen kasvaa. Adhd- tai autismikirjon piirteinen nuori tai aikuinen kokeekin usein kuormitusta arjessaan.
Mitä myöhäisemmällä iällä adhd:n, autismin, muun neuropsykiatrisen diagnoosin tai piirteiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on tunnistettu ja tunnustettu, sitä pidempään ihminen on saattanut joutua elämään ilman oikeanlaista tukea ja ymmärrystä. Tällöin on luonnollista, että omaan pystyvyyteen uskominen voi tuntua vaikealta, arki kuormittavalta tai tilanne ahdistavalta. Elämän varrella saatu kritiikki on saattanut muokkautua sisäiseksi itsekritiikiksi ja omia vahvuuksia voi olla vaikea nähdä. Moni toimintaterapiaan tai neuropsykiatriseen valmennukseen tuleva asiakas kuvaa ahdinkoa kuormittumisen äärellä eikä koe pystyvänsä siihen, ”mitä yhteiskunta vaatii”.
Näissä tilanteissa neuropsykiatrista ja psykiatrista osaamista omaavan terveydenhuollon ammattilaisen tarjoama tuki voi auttaa asiakasta uudelleenmäärittelemään itseen ja omaan toimintaan liittyviä uskomuksia, kirkastamaan yksilöllisiä vahvuuksia, löytämään keinoja haastavien tilanteiden tueksi ja tukemaan juuri itselle sopivan arjen ja usein myös ammatillisen polun kirkastumista.
neuropsykiatria
Miten toimintaterapia tai neuropsykiatrinen valmennus voivat auttaa?
Toimintaterapeutti kulkee asiakkaan vierellä tukien asiakasta itseään löytämään rakennuspalikoita voidakseen hyvin ja löytääkseen tien kohti itselle merkityksellistä arkea.
Toimintaterapiassa ja Presentian muissa kuntoutus- ja valmennuspalveluissa asioita työstetään asiakkaan kanssa yhdessä paitsi keskustellen, myös toiminnallisesti tukien muutoksen siirtymistä arkeen. Tavoitteet ja työskentelyn tavat sovitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä.
tukea arkeen
Ahdistus, masennus ja muut mielen haasteet nuoren ja aikuisen arjessa
Mielen hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten ihminen pystyy osallistumaan itselleen tärkeisiin asioihin arjessa. Ahdistuneisuus, masennus, pakko-oireet, sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot tai muut mielen haasteet voivat vaikuttaa opiskeluun, työelämään, ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vaikutukset näkyvät aina yksilöllisesti, eikä ulospäin ole välttämättä nähtävissä, kuinka paljon voimavaroja tavallinen arki ihmiseltä vaatii.
Kun mieli ei voi hyvin, tavallisiin arjen asioihin osallistuminen voi alkaa tuntua vaikealta. Kynnys vastata viesteihin saattaa kasvaa, kotoa lähteminen voi tuntua raskaalta, sosiaaliset tilanteet kuormittavilta tai omien asioiden hoitaminen mahdottomalta. Elämä saattaa alkaa kapeutumaan vaikeita tilanteita vältellessä.
Välttäminen voi muodostua yritykseksi suojata itseä vaikeilta tunteilta ja tilanteilta ja se voikin tuoda hetkellistä helpotusta. Pitkällä aikavälillä välttäminen pitää kuitenkin vaikeaa tilannetta yllä. Mitä useammin vaikeita tunteita tai tilanteita välttää, sitä enemmän voi vahvistua myös ajatus siitä, ettei vaikeista tilanteista voi selvitä, jolloin niitä välttää yhä enemmän. Tällöin elämänpiiri voi kaventua huomaamatta.
Moni toimintaterapiaan hakeutuva nuori tai aikuinen kuvaa toivetta päästä ahdistuksesta, pelosta tai masentuneesta olosta eroon ennen kuin uskaltaa osallistua itselle tärkeisiin asioihin. Usein ajatuksena voi olla, että opintoihin palaaminen, harrastuksen aloittaminen, uusiin ihmisiin tutustuminen tai kodin ulkopuolella liikkuminen tuntuu mahdolliselta vasta sitten, kun olo helpottaa. Valitettavasti juuri tämä odottaminen voi helposti ylläpitää vaikeaa tilannetta. Kun elämä alkaa rakentua vaikeiden tunteiden välttämisen ympärille, mahdollisuudet saada uudenlaisia kokemuksia ja huomata omat voimavarat vähenevät. Toimintaterapeutin tuella asiakas voi turvallisessa terapeuttisessa yhteistyösuhteessa harjoitella tunnistamaan vaikeaa oloa ylläpitäviä tekijöitä, suhtautumaan niihin uudella tavalla sekä kohtaamaan vähitellen sellaisia tilanteita, joita kohti hän haluaa elämässään kulkea.
mieli
Miten toimintaterapia voi auttaa?
Toimintaterapiassa tavoitteena ei ole ainoastaan ymmärtää vaikeuksia, vaan löytää käytännön keinoja niiden kanssa eteenpäin pääsemiseen. Työskentelyssä huomioidaan asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne, voimavarat ja tavoitteet. Keskustelun lisäksi asioita tutkitaan, harjoitellaan ja kokeillaan konkreettisesti osana arkea.
Yhdessä voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, mitkä tilanteet herättävät vaikeita tunteita, mitä tilanteissa tapahtuu ja millaiset tekijät ylläpitävät pahaa oloa. Samalla etsitään keinoja lisätä turvallisuuden tunnetta, vahvistaa luottamusta omiin kykyihin ja tukea osallistumista juuri niihin asioihin, jotka ovat asiakkaalle merkityksellisiä.
Toimintaterapiaan voi kuulua myös turvallisesti etenevää harjoittelua ja asteittaista vaikeiden tilanteiden kohtaamista. Yhdessä voidaan harjoitella esimerkiksi bussilla kulkemista, kaupassa asioimista, sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista, harrastuksen aloittamista, opiskeluun palaamista tai muita asiakkaalle tärkeitä arjen toimintoja. Harjoittelu suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan omista tavoitteista käsin.
Tavoitteena ei ole pakottaa vaikeisiin tilanteisiin, vaan kulkea niitä kohti riittävän pienin askelin ja turvallisesti tuettuna. Samalla harjoitellaan myös vaikeiden tunteiden, kuten ahdistuksen, epävarmuuden tai jännityksen äärellä olemista. Kun ihminen oppii huomaamaan, ettei vaikeita tunteita tarvitse jatkuvasti välttää tai saada välittömästi pois, niihin liittyvä uhkaavuuden kokemus usein vähenee. Tällöin syntyy mahdollisuus huomata, että vaikeakin tunne on siedettävissä eikä tarkoita vaaran olemassaoloa. Kun vaikean tunteen äärellä oleminen helpottuu, tunne ei enää välttämättä ohjaa toimintaa samalla tavalla kuin aiemmin. Usein myös tunteen voimakkuus vähitellen lievittyy.
Kun ihminen saa kokemuksia siitä, että vaikeiltakin tuntuvista tilanteista voi selvitä, luottamus omiin kykyihin alkaa vähitellen vahvistua. Samalla elämään voi avautua uudelleen tilaa niille asioille, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja hyvinvointia tukevia. Toimintaterapeutti kulkee asiakkaan rinnalla tukien omien vahvuuksien tunnistamista, kuormituksen ymmärtämistä sekä sellaisten toimintatapojen löytämistä, jotka mahdollistavat juuri itselle sopivan, mielekkään ja merkityksellisen arjen rakentumisen.
